Tässä jatkuu Annen vinkkilista. Hyvää mieltä voi levittää arkisissa kohtaamisissa. Ja kun siitä tulee asenne, vaikutukset moninkertaistuvat. Kokeilepa yhdistää neljä ensimmäistä vinkkiä samalla kauppareissulla!
Hyvä Anne! Tiedän kokemuksesta, että nämä vinkit ovat ahkerassa käytössä ja levittävät hyvää mieltä Jyväskylän suunnalla. Onnistuisikohan tämä myös Hämeessä - tai vielä kunnianhimoisempaa: Helsingissä?
- Oman asuinalueen ihmisiä voi ottaa tavaksi moikkailla kävelylenkillä - tämäkin on helpompaa lasten kanssa kuin yksin. Toki ihan hymykin saattaa riittää, jos moikkailu tuntuu vähän turhan isolta askelelta.
- Naapurilta voi kauppaan lähtiessä välillä kysäistä tarvitsisiko hänenkin jääkaappinsa jotakin täydennystä. Tämäkin on todistetusti tuottanut iloista mieltä.
- Tämä ei ehkä ole laskettavissa varsinaiseksi jekuksi, mutta kaupassa asioidessasi hyvän päivänjatkon toivottaminen tai lähikaupan olemassaolosta iloitseminen esimerkiksi kassatyöntekijälle saattaa oikeasti tehdä hänen päivästään vähän mukavamman.
- Jos joku kantaa painavaa kassia ja sinulla on mahdollisuus vähän auttaa, kysyminen ei varmasti haittaa ketään. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että esimerkiksi täysiä ostoskärryjä on joskus todella vaikea saada työnnettyä autolle asti (etenkin vauvan/taaperon avustaessa innokkaasti). Tällaisissa tilanteissa apu on varmasti monelle tervetullutta.
- Tarjoa ihmiselle yösijaa jos sinulla on siihen mahdollisuus ja pieninkään aavistus siitä että sellaisesta saattaisi olla hyötyä.
- Jos joku kertoo sinulle rankasta kokemuksestaan, voit kysyä saako häntä halata (jos tämä tuntuu luontevalta). Kokemukseni mukaan lähes jokaikinen ihminen vastaa kyllä (toistaiseksi kukaan ei ole kieltäytynyt).
Hyvä Anne! Tiedän kokemuksesta, että nämä vinkit ovat ahkerassa käytössä ja levittävät hyvää mieltä Jyväskylän suunnalla. Onnistuisikohan tämä myös Hämeessä - tai vielä kunnianhimoisempaa: Helsingissä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti